Puistojenkotka.com

Kotkan historia

Kotkan kaupunki sijaitsee meren rannalla, joten sen alueilla on ollut asutusta jo silloin, kun meritiet olivat yksi tärkein kulkemisen muoto. Nykyisin merikaupungiksi profiloituneen kaupungin ilme on muovautunut aikojen saatoksi sellaiseksi kuin se nyt on ja haluammekin nyt sukeltaa tähän mielenkiintoiseen tarinaan ja selvittää, minkälaisia vaiheita tämän Kymenlaakson eteläosissa sijaitsevan kaupungin syntyyn ja kehittymiseen oikein liittyykään.

Kaupungin historian kiehtovimpiin tarinoihin kuuluvat varmasti Ruotsinsalmen meritaistelut, joilla oli suuri vaikutus tämän nykyisin yli 54 000 asukkaan kaupungin syntyyn. Vaikka väkiluku ja kaupungin pinta-alakin ovat sen perustamisesta kasvaneet, on meri säilynyt sen tärkeänä ominaiselementtinä kautta historian. Menneet vaiheet ovat muovanneet Kotkan kaupungista sellaisen, kuin se tänä päivänä on ja nykyiset ja tulevat tapahtumat tulevat tietysti omalta osaltaan taas vaikuttamaan siihen, millainen kaupunki se on vaikkapa viidenkymmenen vuoden kuluttua.

Nyt on kuitenkin aika selvittää, kuinka Kotka oikein saikaan alkunsa.

Muinaiset ajat ja hansakauppiaiden Itämeren valloitus

Esihistorialliseen aikaan merenpinta oli jopa 20 metriä nykyistä korkeammalla, joten Kotkan alue näytti tuolloin varsin erilaiselta. Muun muassa alueen joet olivat oikeastaan meren poukamia ja siksipä varhaisimpia asutuksen merkkejä onkin löydetty Ylänummelta, Laajakoskelta sekä Juurikorvesta. Näillä alueilla asuu nykyäänkin ihmisiä, vaikka ei läheskään niin paljon, kuin meren rantaa lähempänä olevilla alueilla.

Asutuksen jälkiä on alueelta löytynyt muun muassa röykkiöhautojen, joita on löydetty Itärannan ja Kaarniemen välillä. Nykyisen Kotkan alueelta on myös löydetty melko harvinaisia venettä muistuttavia kivikasoja. On myös oletettu, että Tiutisen vieressä sijaitseva Pirköyrin saari olisi toiminut viikinkien kauppapaikkana. Myöhemmin kauppayhteydet alkoivat vilkastua Kotkassakin, kun saksalaiset valloittivat Itämeren alueet.

Keskiaika ja Kymin itsenäistyminen

Kun saksalaiset hansakauppiaat alkoivat toden teolla harjoittaa kauppaa, alkoi kauppa vilkastua myös nykyisen Kotkan alueella. 1200-luvun alussa Kymijoen suualueita alettiin asuttaa ja niin hämäläisperäisiä kuin muun muassa karjalaisia ja savolaisiakin asukkaita alkoi virrata näille alueille. Nykyisinkin Kotkasta löytyy ruotsinkielisten asukkaiden joukko, mutta ruotsinkielisiä asukkaita on ollut alueella jo 1300 -luvulta.

Kymi itsenäistyi näihin aikoihin omaksi seurakunnakseen ja siihen liitettiin alueita myös viereisestä Vehkalahden kunnasta. Tämä itsenäistyminen tapahtui vuonna 1642 ja myöhemmin seurakunnalle rakennettiin uusi kirkko Helilään.

Ruotsinsalmen linnoituskaupungin nousu ja tuho

Kotkan kaupunki on sijaintinsa vuoksi toiminut myös linnoituskaupunkina, jonka edustalla sijainneiden linnoitusten raunioita pääsee ihastelemaan vielä tänäkin päivänä. Nämä ja nimitys Ruotsinsalmen linnoituskaupunki liitetään nykyisen Kotkan kaupunkiin toki siksi, että se toimi tärkeänä linnoituskaupunkina venäläisille, jotka rakensivat Kustaa III:n sodan meritaistelujen jälkeen Ruotsinsalmen-Kyminlinnan kaksoislinnoituksen. Linnoituksiin kuuluivat myös kaupungin edustan saarissa sijaitsevat linnoitukset Fort Elisabeth, Fort Katarina sekä Fort Slava. Mantereelle puolestaan rakennettiin Kyminlinna.

Tuohon aikaan suurin osa alueen väestöstä oli venäläisiä ortodokseja ja alueen asukasluku kohosikin parhaimmillaan jopa 8000 asukkaaseen. Asukasluku alkoi kuitenkin jälleen pienetä, kun Venäjän ja Ruotsin raja siirtyi Suomen sodassa 1809 Kymijoesta Tornionjokeen. Tällöin linnoituskaupungin luokitus alennettiin toisen luokan linnoitukseksi. Tässä ei kuitenkaan ollut suinkaan kaikki, vaan hiukan myöhemmin 1855, brittiläis-ranskalainen laivasto tuhosi kaupungin lähes täysin. Sen mitä nämä laivaston sotilaat eivät hajottaneet, hajotti tulipalo. Tuhoista selvisi kuitenkin Pyhän Nikolauksen kirkko, joka vielä tänäkin päivänä seisoo Kotkan keskustassa.

Sahateollisuus synnytti muutakin teollisuutta

Nykyisen Kotkan kaupungin alueella sahateollisuus alkoi kasvaa 1870-luvulla. Noihin aikoihin Kymiin perustettiin monia höyrysahoja, joista ensimmäisen rakennuttivat Carl Henrik Ahlqvist sekä Johan Fredrik Hackman. Näitä miehiä seurasivat useat muut sahatoimintaa perustaneet yrittäjät, kuten norjalainen W. Guzeit-niminen yritys, jota pian alettiin kutsua Norjan sahaksi sen lukuisien norjalaisten työntekijöiden mukaan. Tämä yritys perusti sahan lisäksi myös muun muassa konepajoja ja lasitehtaan.

Vuonna 1876 Kymin höyrysahojen määrä oli noussut jo yhdeksään. Näiden sahojen ympärille oli alkanut muodostua muutakin teollisuutta, jonka ansiosta alueen väkiluku alkoi puolestaan kasvaa.

Kotkan kaupungin synty

Vuonna 1878 Suomen suurruhtinaskunnan senaatti julisti, että Kymin alueelle tuli perustaa kaupunki. Seuraavana vuonna Kotkansaari – Kotkan nykyinen keskusta – sekä Hovinsaaren eteläisemmät osat irrotettiin Kymistä ja niistä muodostettiin kokonaan uusi kaupunki eli Kotka. Tämä kaupunki sai meri- ja tapulikaupungin oikeudet ja sen kasvamista ja kehittymistä vahvisti vielä entisestään vuonna 1890 valmistunut Kouvolan ja Kotkan välillä kulkenut rautatie. Näin Kotka ajoi kehityksessä pikkuhiljaa naapurikaupunkiensa ohitse.

Kotkan kaupunki jatkoi kasvua ja laajenemista ja jo vuonna 1884 siihen liitettiin Hietanen, sekä melkein koko Hovinsaari. 1900-luvun puolelle tultaessa kaupungin alue ei vielä alkuun kasvanut lainkaan, mutta noin vuosisadan puolenvälin paikkeilla, vuonna 1948, Kotkaan liitettiin Kyminlinna ja jo vuonna 1954 Mussalo, Ruonala, Sutela ja Lankila. Tiutisen saaresta tuli osa Kotkan kaupunkia vuonna 1965, yhdeksän vuotta ennen kuin Suomen pienimmän kunnan titteliä aikanaan pitänyt Haapasaari liitettiin kaupunkiin.

Vuonna 1977 tapahtuneessa kuntaliitoksessa melkeinpä kaikki alkuperäiseen Kymiin kuuluneet alueet eli Kotka, Karhula sekä Kymi liitettiin yhteen ja nykyään Kotkan kaupunki kattaakin kaikkien näiden alueet. Kokonaispinta-alallaan Kotka ei silti kilpaile edes Suomen sadan suurimman kaupungin joukossa, mutta väkiluvultaan se on Suomen 19. suurin.