Suomi on metsien ja puistojen luvattu maa
Suomi on ylpeä metsistään ja puistoistaan. Maassamme on 39 kansallispuistoa, joista monet sijaitsevat metsissä. Moni vanhemman sukupolven suomalainen omistaa metsää, eikä nuorista moni tiedä, kuinka metsää hoidetaan tai mitä metsälle pitäisi tehdä kun se lopulta laskeutuu omalle kontolle.
Ulkomaalaiset matkaavat kaukaa katsomaan metsiämme ja luontoamme, erityisesti aasialaiset turistit tuntuvat pitävän metsistämme ja niiden antimista. Metsät ovat meille kaikille yhteisiä ja tarjoavat suojaa myös yli tuhannelle uhanalaiselle eläinlajille.
4,6 hehtaaria metsää meistä jokaista kohti
Suomi tunnetaan metsien ja järvien maana, eikä turhaan: jopa 71,6 prosenttia maamme pinta-alasta on metsää. Yksikään muu maa maailmassa ei ole yhtä metsän peittämä kuin Suomi. Hyvänä kakkosena on Japani 61,8% ja Ruotsi 56%:lla. Pohjoismaista Suomessa on eniten metsää jokaista asukasta kohden, jopa 4,6 hehtaaria.
Kokonaisuudessaan Suomen metsien pinta-ala ylettyy jopa 26,3 miljoonaan hehtaariin, ja lisäkasvu on noin yhden hehtaarin joka vuosi. Metsissä piileskelee hieman yli 500 uhanalaista lajia, joista suurin osa on lintuja. Yksityisessä omistuksessa metsistä on 52 prosenttia ja valtion omistuksessa 35 prosenttia. Metsäteollisuuden omistuksessa on noin 8 prosenttia. Loppuosa kuuluu kunnille, seurakunnille, yhteismetsiin ja muille yhteisöille.
Metsämaa jaetaan tieteellisesti kahteen: kankaisiin ja turvemaihin, joita kutsutaan myös soiksi. Kankailla ohuen humuskerroksen alla on peruskalliosta muodostunut mineraalimaa, kun taas suot ovat vetisiä ja vähäpuisia. Noin kolmasosa kaikista metsistä on soita. Turvepohjaiset metsät jakautuvat korpiin ja rämeisiin. Metsätyyppejä on kolme: lehtometsät, tuoreet kangasmetsät ja kuivat kangasmetsät.
Metsä on arvokasta myös rahallisesti. Metsien hinnat vaihtelevat maan mineraalitason sekä puuston mukaan. Hintaan vaikuttavat myös metsän tiet tai tiettömyys, taimisto ja muu. 20 hehtaarista metsää voi arviolta joutua pulittamaan jopa 100 000 euroa.
Metsää arvostetaan
Ei ihme, että Suomessa metsää ja puistoja on niin runsaasti. Metsää suojellaan laaja-alaisesti, ja vaikka maamme ykkösvientituote on puutavara, maamme metsien tilasta pidetään huolta jatkuvasti. Myös kansalaistemme mielessä metsä on arvokasta.
Moni on oppinut jo pienestä pitäen arvostamaan ympäröivää luontoa. Suomi on yksi harvinaisista maista, joissa metsää voi olla jopa keskellä kaupunkia. Tätä ihmetellään muun muassa Keski-Euroopassa, missä tilanne on täysin toinen. Moni uskoo, etteivät suomalaiset ehkä edes ymmärrä, kuinka onnekkaita olemme, kun saamme olla puiden ympäröimänä. Moni muille maille aikoinaan muuttanut palaa takaisin Suomeen metsän tähden. Rakkaus metsään tiukassa.
Osa metsistä on laillisen suojelun alaisena. Jos metsä on monimuotoisuutensa tai tietyn eliölajin takia merkittävä, voidaan metsä rauhoittaa lailla. Metsäsertifiointikriteerit kannustavat suojelemaan metsiä vielä lakirajojakin laajamittaisemmin. Metsän omistaja voi saada metsän suojelusta rahallista korvausta. Suojelu voi perustua metsälakiin tai luonnonsuojelulakiin. Rauhoitettua kohdetta ei saa käsitellä, eli sillä ei myöskään saa tehdä hakkuita. Metsää voi suojella myös oma-aloitteisesti. Valtio kannustaa tähän rahallisella korvauksella, joka kertoo metsien arvokkuudesta maallemme. Suojeltu metsä jää metsätalouskäytön ulkopuolelle ja pysyy metsänomistajan omistuksessa. Korvaus määräytyy puuston laskennallisen arvon mukaisesti. Vaikka alueella hakkuut ovat kielletty, omistajan täytyy usein toimittaa metsässä luonnonhoitotöitä. Myös näistä hoitotöistä voi saada rahallista korvausta.
Metsän voi myös myydä suojelualueeksi tai perustaa yksityisen luonnonsuojelualueen. Metsien suojelua pidetään tärkeänä, sillä ilman suojelua monet lajit saattaisivat hävitä maastamme niiden elinympäristön, metsän, tuhouduttua. Suomessa metsien käyttö on hyvin tehokasta, sillä se on yksi maamme tärkein elinkeino. Myös tämä tekee metsien suojelusta tärkeää, sillä ilman suojelua metsämme kulutettaisiin pian loppuun.
Rentoutumista ja stressinpurkua
Metsien ja puiden vaikutus stressitasoihin on ilmiömäinen. Tuoreet tutkimukset todistavat, että puiden katselu voi laskea stressiä. Jopa keskellä kaupunkia puiden reunustamalla tiellä kävely laskee stressitasoa. Tämän sanottua ei ole lainkaan omituista, että suurin osa kansalaisistamme pakenee kesäisin kesämökeilleen metsien keskelle. Suomi on korkealla onnellisuustilastoissa lähes joka vuosi. Voisiko maamme metsäisyys olla osasyy ihmisten onnellisuuteen?
Japanissa puiden kanssa oleskelu tunnetaan metsäkylpemisenä, joka muun muassa laskee sydämen lyöntitiheyttä ja verenpainetta, vähentää stressihormonien tuotantoa, tukee vastustuskyvyn toimintaa ja kohottaa hyvänolon tuntemuksia. Puiden ja kasvien yleensä erittämä phytoncide-kemikaali suojelee puita viruksilta ja muilta taudinaiheuttajilta, ja sitä hengittäessämme kehomme vastustuskyky toimii paremmin.
Metsäkylpeminen on ollut osa Japanin yleistä terveysohjelmaa jo vuodesta 1982. Japanilaiset ovat lähes yhtä kiintyneitä metsiinsä ja luontoonsa kuin suomalaisetkin: kirsikkapuiden alle piknikin levittäminen ja muu luonnossa oleskelu on yksi japanilaisten mieleisimpiä harrastuksia. Tämä on syy myös Suomen suosioon matkakohteena japanilaisten turistien keskuudessa. Vuodesta 2004 vuoteen 2012 metsäkylpemisen vaikutuksiin ihmisen fysiikkaan ja mieleen tutkimiseen käytettiin jopa 4 miljoonaa dollaria.
Metsäkylpemisen lisäksi puistoissa ja metsiköissä voi harrastaa muitakin rentouttavia aktiviteettejä. Kotkan kaupungin alueelta löytyy monenlaisia puistoja ja pururatoja, jotka tarjoavat mitä mainioimmat puitteet lenkkeilyyn monen tasoisille kuntoilijoille. Urheilu onkin tietysti yksi keinoista, joilla puistoissa voi rentoutua. Puistot tarjoavat myös Kotkassa paikan hengähtää arjen kiireiden parissa ja rentoutuminen onnistuukin vaikkapa lounasaikaan puistopiknikin merkeissä. Koska kaupunki on pieni, on jokaisen keskusta-alueella sijaitsevan työpaikan lähettyvillä – varmasti kävelyetäisyydellä – jonkinlainen puisto tai puistikko jossa nauttia ruumiin ja sielun ravintoa keskellä työpäivää. Jos taas kaipaa hetken viihdyketaukoa, voi eritysesti kesällä suunnata työpäivänä päätteeksi oman kotisohvan sijaan hetkeksi puistoon ja laittaa suosikkisarjan pyörimään samalla kun nattii vehreästä ulkoilmasta. Jos ei sarjasuosikkeja löydy, voi puhelimesta tai tabletista paukauttaa käyntiin vaikkapa Candy Crushin tai jonkun muun pelin. Jos omiin suosikkeihin lukeutuvat vaikkapa hedelmäpelit, löytyy niitäkin nykyisin lukuisia erilaisia, kannattaakin tarkastaa vaikkapa tältä sivustolta, minkälaiset kasinosivustot niitä tarjoavat. Sosiaaliseen menoon sopivat puolestaan esimerkiksi mölkky tai vaikkapa jokin tutuista korttipeleistä. Kuten nähdään, rentoutumista – kuten rentoutujiakin – on monenlaista, mutta puistot sopivat jokaisen tarpeisiin!
Suomeen tullaan monista maista myös ihmettelemään metsien antimia, jotka ovat yleisissä metsissä ilmaista kerättävää kaikille. Mustikat ja muut metsien marjat tunnetaan maailmalla superfoodeina, joita suomalaiset ovat popsineet suihinsa jo satoja vuosia suoraan puhtaasta metsästä. Luontomme puhtaus on toinen valttikorttimme: metsään tullaan hengittämään puhdasta, saastumatonta ilmaa saasteisten kaupunkien keskeltä.